Tämän artikkelikokoelman punainen lanka on Pohjoiseuraasian kielet, painopoisteenään uraalilaiset kielet. Monet artikkeleista lienevät kuitenkin ajankohtaisia muille kieliryhmille, ja muiden joukosta löytyy myös yleisiä artikkleita.
Kielitietelijänä olen kiinnostunut rajavyöhykkeestä mahdollisten ja mahdotomien kielten välissä, eli tutkimusohjelmani sijoituu generatiiviseen kielioppiperinteeseen. Tematisesti olen kirjoittannut sidontateoriasta ja taivutuksesta morfologian ja syntaksin välimaastossa. Kun on kysymys näiden suhteesta toisiinsa, olen viime vuosina tullut siihen tulokseen, että ne, toisin kuin strukturalistit ja generativistit väittävät, muodostavat erilliset yksiköt (modulit) .
Kirjoitan joko skandinavisista tai uraalisista kielisä, ja monet artikkeleistä käsittelevät myös kielikontaktiilmiöitä näiden ryhmien välillä.
Tavoitteena on saada teknologia tukemaan maailman kielellisstä kirjavyuuta, eikä tuhota sitä. Siihen tarvitaan standardisoituja merkkistöjä, joihin sisältyy kaikki kirjaiet, joilla kirjoitetaan maailman kieliä, ja näppäimistöjä joilla tuottaa kirjaoimia. Nämä asiat eiväyt ilmesty itsestään (paitsi niille kielille, joilla on tarpeeksi rikkaita käyttäjiä, niin, että siinä on rahaa), ja maailmassa riittää ihmisiä, jotka eivät näe mitään ontelma siinä, etä informaatioteknologia edesauttaa engannin kielen niskaote maailman muihin kieliin. Työsaäni Eurooppalaisessa komiteassa monikielisen informaatioinfrastruktuurin teknologia ja Saamelaisessa tietkonelautakunnassa haluan osallistua luomaan teknologiua ihmisten omilla ehdoilla. Artikkelit kertovat lisäöä tämän työn edellytyksistä ja tuloksista.
Artikkelit Neuvostoliitosta käsittelevät maailman ehkä parhaan kielivähemmistöpolitiikan taustaa ja seurauksia.
Haluan myös osoittaa huomion eräänkokoelmani helmistä: Kuukauden ajan syksylla 1993 kirjoitin Neuvostoliiton väestölaskuista. Tästä löydät tietoja NL:n kaikkien kansalaisten äidinkielestä, toisen kielen osaamisesta, ja etnisestä itsemääritelmästa kymmenen vuoden välein (1939, -59, -70, -79 og -89). Käytäniitä mielellään, mutta lähetä minulle kirjeen, missä kerrot, mihin ne käytät, ja ilmoiita, mistä ne löytyi
Artikkelit Norjast ja Suomesta käsittelevät kielipolitiikkaa laajassa merkityksessä,usein myös molempien maiden asioita.
Osa artkkeleista käsittelee tutkimuspolittisiä aineita, tai ovat ehotuksia uhattujen vähemmiustyökielten vahvistamiseen.
Tähän olen kokoontunut popularisoituneita artikkeleita virosta ja muistakielkeistä. Ne olivat itse asiassa aika suosittuja silloin, kuin ne kujulkaistiin.
Tästä löytyy ennen kaikkia sivuja, jotka käsittelevät samoja asioita, kun mistä itse olen kirjoittanut, mutta myös linkkejä oppituoleihin ja ohjelmatuottajiin.
Heim
| Språkvitskap
| Språk og samfunn
| Språk og IT
| Språk
| Undervisning
Om desse sidene
| Näistä sivuista
| About these pages
| Andre sider
Lingvistisk institutt
| Humanistisk fakultet
| Universitetet i Tromsø
Trond Trosterud